Pääset aloitussivulle näpäyttämällä tästä. Pääset Aiheen valinta -sivulle näpäyttämällä tästä. Pääset tutustumaan opinnäytetyön vaiheisiin näpäyttämällä tästä. Pääset tiedonhakua neuvoville sivuille näpäyttämällä tästä. Pääset kirjoittamisessa avustaville sivuille näpäyttämällä tästä. Pääset Ohjaus-sivulle näpäyttämällä tästä. Pääset Arviointi-sivulle näpäyttämällä tästä. Pääset hakemistoon näpäyttämällä tästä.

 

               

Lähteet

lähdekritiikki

Lähdeluettelo

Lähdeviitteet
*
viitattaessa yhteen
virkkeeseen

*viitattaessa  useaan virkkeeseen
*viitattaessa useaan lähteeseen
*viitattaessa suulliseen lähteeseen
*viitattaessa sähköiseen lähteeseen
*viitattaessa lakiin
*viitattaessa standardiin
*jos tekijää ei
mainita

*jos tekijöitä on useita
*kun sama lähde toistuu

 

LÄHdeviitteet

Lähdeviite merkitään aina sen kappaleen loppuun, jossa lähdettä on selostettu. Lähdeviitteen merkintä vaihtelee sen mukaan, kuinka monen virkkeen verran lähdettä on lainattu. Jos lähdettä on lainattu kahden tai useamman virkkeen verran, selostettu teksti päätetään pisteeseen ja lähdeviite merkitään ikään kuin omaksi virkkeekseen selostuksen perään. Jos lähdettä on selostettu vain yhden virkkeen verran merkitään lähdeviite tämän virkkeen sisään. Yleisimmin lähdeviitteeseen merkitään alkuperäistekstin kirjoittajan sukunimi, teoksen painovuosi ja sivu, jolta tieto on referoitu.

Esimerkki 1: Lähdeviite lainattaessa kahden tai useamman virkkeen verran.

Lapsen elämässä lukemaan oppiminen on erittäin tärkeää. Se on kielen oppimisen tärkeimpiä vaiheita. Usein lapsi tarvitsee apua lukemisen ja kirjoittamisen harjoittelussa. Lähihoitajan täytyisi osata neuvoa häntä samoin tekniikoin kuin lapsen omassa koulussa. (Juutilainen, Visuri, Takala 2008: 178.)

Esimerkki 2: Lähdeviite lainattaessa yhden virkkeen verran.

Lukemaan oppiminen on kielen kehityksen tärkeimpiä ja vaikeimpia vaiheita, siksi lapsi tarvitsee usein apua lukemisen ja kirjoittamisen harjoittelussa (Juutilainen, Visuri, Takala 2008: 178).

Lähdeviitteeseen ei merkitä kirjoittajan nimeä, jos se mainitaan tekstissä. Esimerkki 3: Tähtinen (2008: 55) kertoo artikkelissaan avaruusmatkailusta.

Viitattaessa lähteeseen, jolla on kolme tai useampi tekijää, kirjoitetaan ensimmäiseen viitteeseen kaikkien tekijöiden nimet, mutta seuraaviin vain ensimmäinen tekijä ja sen jälkeen ym. -lyhenne edustamaan muita tekijöitä.

Viitattaessa lähteeseen, josta ei selviä henkilötietoja, käytetään viittauksessa julkaisun nimeä. Esimerkki 4:

Opiskelijaa perehdyttävät työpaikkaan esimies, työpaikkaohjaaja ja lähimmät työtoverit (Työssäoppimisen opas 2001: 25).

Lähdeviittaukset kannattaa tarkistaa vielä aivan viimeiseksi ennen työn tulostamista, sillä jokaisella sivulla tulisi olla lähdeviite kokonaan merkittynä. Jos samalla sivulla aiemmassa kappaleessa on käyttänyt samaa lähdettä ja merkinnyt siihen lähdeviitteen täydellisesti ei lähdettä toisteta enää samalla sivulla. Silloin merkitään lyhenne emt. tai Emt. riippuen siitä, onko referoitu yhden vai useamman virkkeen verran.

Esimerkki 5: Sama lähde toistuu saman sivun kahdessa tai useammassa peräkkäisessä kappaleessa.

Nykyään avaruusmatkalle pääsevät upporikkaat, mutta jo muutaman vuoden kuluttua tavalliset ihmiset, joilla on varaa sijoittaa hupireissuihin 100 000 euroa, saattavat päästä avaruuteen (Tähtinen 2008: 55).

Todennäköistä on, että avaruusmatkailun lisääntyessä, aletaan rakentaa avaruuteen myös hotelleja, joissa stressaantunut maan väki pääsee irtautumaan arjesta ja samalla myös luonnosta (emt. 56).

Toistaiseksi avaruusmatkojen hinnat ovat miljoonissa. Halvinta on kiertää maa, se maksaa 22 - 28 miljoonaa euroa. Jos haluaa päästä lähelle kuuta ja kiertää sen ympäri, saa maksaa jo huimat 69 miljoonaa euroa. (Emt. 57.) 

Viitattaessa useisiin julkaisuihin samanaikaisesti kirjoitetaan kummankin lähteen viite samojen sulkeiden sisään, mutta lähdeviitteet erotetaan toisistaan puolipisteellä (;). Lähteet voidaan merkitä aakkos- tai tärkeysjärjestykseen, mutta myös aikajärjestys on mahdollinen.

Esimerkki 6: Lähdeviite viitattaessa kahteen tai useampaan lähteeseen samanaikaisesti

Avaruusmatkailu on vieläkin kallista puuhaa, vaikka ensimmäisen avaruusaluksen laukaisusta on kulunut aikaa jo yli 50 vuotta (Tähtinen 2008: 55; Holmström 2007: 12).

Viitattaessa suullisiin lähteisiin, esim. haastatteluihin, merkitään lähdeviite muotoon sukunimi + vuosi.
Esimerkki 7:

(Leppäjoki 2008).

Viitattaessa sähköisiin lähteisiin periaatteet ovat samat kuin muissakin lähdeviitteissä. Sivunumeroa ei useinkaan voi merkitä muihin kuin pdf-tiedostoihin. Moni sähköinen teksti on niin lyhyt, ettei varsinaisen kohdan yksilöintiä tarvita. Pitkissä lähteissä viitataan tiettyyn kappaleeseen tai lukuun.

Esimerkki 8: Lähdeviite viitattaessa sähköisiin lähteisiin

Internet-sivujen teksteihin ei välttämättä ole merkitty tekstien kirjoittajaa. Tällöin merkitään lähdeviit-teeseen kirjoittajan sukunimeä vastaamaan sivuston nimi, painovuotta vastaamaan päivitysvuosi ja sivunumeroa vastaamaan sivun otsikko eli (sivuston nimi päivitysvuosi: sivun otsikko)

a. (YLE 2008: 3. kappale)
b. (Suomen Hiusyrittäjät 2010: Hiusten hoidosta)
c. (Wikipedia 2010: Sähköjohdin)
d. (Esab 2006: Puikkohitsaus)

Viitattaessa säädöksiin täytyy huomioida, että säädöksillä on usein viralliset lyhenteet, joita viitteissäkin voi käyttää: laki = L, asetus = A, hallituksen esitys = HE. Tarkat tiedot kirjataan lähdeluetteloon.

Esimerkki 9: Lähdeviite viitattaessa lakiin.

Kaunokirjalliset tuotoksen luojalla on teokseensa tekijänoikeus (L 24.3.1995/446).

Viitattaessa standardiin täytyy huomioida, että standardeista on käytössä vakiintuneet lyhenteet. Yleisen tarvittava standardin lyhenne on SFS, joka tarkoittaa Suomen standardisoimisliiton standardia. SFS:n jälkeen tulee yleensä standardin numero ja sivunumero.

Esimerkki 10: Lähdeviite viitattaessa standardiin.

Dokumentin tuotannosta ja levityksestä vastaa julkaisija tai kustantaja (SFS 5831: 3).

Kaikissa tapauksissa lähdeviitteeseen merkitään vain vähän tietoja, sillä lähdeluettelosta täytyy löytyä kaikkien lähteiden tarkat ja täsmälliset tiedot.

 

   

Kristiina Leppäjoki - Loimaan ammatti- ja aikuisopisto - päivitetty 21-05-2010