Pääset aloitussivulle näpäyttämällä tästä. Pääset Aiheen valinta -sivulle näpäyttämällä tästä. Pääset tutustumaan opinnäytetyön vaiheisiin näpäyttämällä tästä. Pääset tiedonhakua neuvoville sivuille näpäyttämällä tästä. Pääset kirjoittamisessa avustaville sivuille näpäyttämällä tästä. Pääset Lähteet-sivulle näpäyttämällä tästä. Pääset Ohjaus-sivulle näpäyttämällä tästä. Pääset Esittäminen-sivulle näpäyttämällä tästä. Pääset Arviointi-sivulle näpäyttämällä tästä. Pääset hakemistoon näpäyttämällä tästä.

 

               

KIRJOITTAMINEN

*Alkukirjaimen koko
*Lause
*Persoonamuotoinen verbi
*Piste
*Pilkku pää- ja sivulauseen välissä
*Sivulausetyypit
*Puolipiste
*Kaksoispiste
*Sulkeet
*Viivat
*Yhdysmerkki
*Ajatusviiva
*Vinoviiva

KIELENHUOLLON LINKKEJÄ
*Yhdyssanatesti
*Lyhenneluettelo

 

 

 

 

Alkuun

 

 

 

 

 

 

 

 

Alkuun

 

 

 

 

 

 

 

 

Alkuun

 

 

 

 

 

 

 

 

Alkuun

 

 

 

 

 

 

 

 

Alkuun

 

 

 

 

 

 

 

 

Alkuun

 

 

 

 

 

 

 

 

Alkuun

 

 

 

 

 

 

 

 

Alkuun

 

 

 

 

 

 

 

 

Alkuun

 

 

 

 

 

 

 

 

Alkuun

 

 

 

 

 

 

 

 

Alkuun

 

 

 

 

 

 

 

 

Alkuun

 

 

 

 

 

 

 

 

Alkuun

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

kielenhuolto

*Alkukirjaimen koko
*Lause
*Persoonamuotoinen verbi
*Piste
*Pilkku pää- ja sivulauseen välissä
*Sivulausetyypit
*Puolipiste
 

 

*Kaksoispiste
*Sulkeet
*Viivat
*Yhdysmerkki
*Ajatusviiva
*Vinoviiva

Alkukirjaimen koko

Erisnimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Erisnimiä ovat mm.
·
         ihmisten nimet                                William Shakespeare
·
         eläinten nimet                                 Saima-kissa
·
         maiden nimet                                  Alankomaat
·
         kaupunkien nimet                             Pariisi
·
         jokien ja järvien nimet                       Loimijoki, Inarinjärvi
·
         merten nimet                                  Välimeri
·
         tuotemerkkien nimet                         Peugeot

Suomen kielessä teosten moniosaisista nimistä vain ensimmäisen sanan alkukirjain on iso ellei teoksen nimeen sisälly jokin erisnimi: Paljon melua tyhjästä (vrt. englanti Much Ado about Nothing), Romeo ja Julia

Yleisnimet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. Muista, että suomen kielessä seuraavat ovat yleisnimiä ja ne kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. Englannissa monet näistä kirjoitetaan suomesta poiketen suurella alkukirjaimella:
·
         kielten nimet                                   suomi, latina
·
         kansallisuudet                                  suomalainen, italialainen
·
         päivien nimet                                   sunnuntai, tiistai
·
         juhlapäivät                                      joulu, ystävänpäivä
·
         historialliset aikakaudet                      antiikki, keskiaika
·
         sodat                                             ensimmäinen maailmansota, talvisota
·
         uskonnot                                        kristinusko, islam
·
         tyylikaudet                                      realismi, barokki
·
         ruokalajit                                        pitsa, berliininmunkki
·
         koirarodut, kissarodut                        mäyräkoira, balineesi
·
         kasvit                                            orvokki, kuusi
·
         rahayksiköt                                     euro, dollari

Lause

Lauseen tärkein osa on persoonamuotoinen verbi eli predikaattiverbi. Jokaisessa lauseessa on tasan yksi persoonamuotoinen verbi, eli lause muodostuu tuon verbin ympärille.
Ø
     Asennetaan.
Ø
     Minä sähköistän.
Ø
     Kytkin tänään virran asentamaasi kiukaaseen.
Ø     Huomenna menen kirjastoon lukemaan sähkötekniikkaa. 

Persoonamuotoinen verbi

Persoonamuotoisen verbin tunnuspiirteitä ovat
Ø
     sen eteen sopii jokin persoonapron. minä, sinä, hän, me, te, he;
 
       Asennan, kytkee, sähköistämme
Ø
     se on passiivii
 
       Asennetaan, kytketään, sähköistetään
Ø
     se on -ko tai -kö-loppuinen kysymys;
 
       Asennatteko, kytketäänkö
Ø
     se on käsky;
 
       Asenna! Kytke! Sähköistä autotalli!
Ø     se on yleensä kahdesta peräkkäisestä verbistä ensimmäinen (y.3.p.)
 
       Aion laittaa sulakkeen paikoilleen.  

Piste (.)

Virke alkaa suuraakkosella ja päättyy pisteeseen, huutomerkkiin (!) tai kysymysmerkkiin (?). Virke voi sisältää yhden tai useamman lauseen. Pisteen tärkein käyttötarkoitus onkin virkkeen päättymisen ilmaiseminen.

Pisteellä on myös muuta käyttöä:
1.
    Pistettä käytetään erottelemassa henkilö- ja muita tietoja lähdeluetteloissa, esitteissä, selosteissa yms.
Linna, Väinö 1954. Tuntematon sotilas. WSOY, Juva.

2.    Lyhenteissä, piste osoittaa, että sanan loppuosa on jätetty kirjoittamatta
esim., jouluk., puh., Heikki S. Mattila
a.
    Jos lyhennetään yhdyssana, pisteen jälkeen ei tule välilyöntiä.
puh.joht.              puheenjohtaja
dipl.ins.                diplomi-insinööri
b.
    Jos lyhennetään sanaliitto, pisteen jälkeen tulee välilyönti.
fil. maist              filosofian maisteri

3.    Pistettä käytetään numeroilmauksessa järjestysluvun merkkinä.
3.         kolmas
24.       kahdeskymmenesneljäs

Välimerkkinä voi käyttää myös kolmea pistettä peräkkäin (…). Tällainen merkintä tarkoittaa usein luettelon jatkumista tai lauseen kesken jäämistä. Tekniikassa kolmea pistettä käytetään raja-arvon merkkinä.
Muistathan tulla ajoissa tai …!
Merkintään käytettiin roomalaisia numeroita I, II, III…
Lämpötila on -2…+2 °C 1.4 Pilkku (,)
 

Pilkku pää- ja sivulauseen välissä

Pää- ja sivulause erotetaan aina pilkulla toisistaan. Sivulauseita on kolmenlaisia ja ne täydentävät päälausetta.

Sivulausetyypit ovat
Ø
     konjunktiolause (että, jotta, koska, kun, jos, vaikka, kuin, kunnes, ellei, jollei);
       Syön, että jaksan.
Ø
     relatiivilause, joka-  ja mikä-lause;
      
joka (määrittää edellistä sanaa) Pidän koirista, jotka leikkivät
      
mikä (määrittää ed. lausetta)    Pidän koirista, mikä on hyvä asia.

Ø
     epäsuorakysymyslause; En tiedä, kuinka selviäisin.

 Huom.!

Jos epäsuorankysymyslauseen päälause ei ole kysyvä, tulee loppuvälimerkiksi piste:
Haluat varmaan nähdä, miten ompelen.

Jos epäsuorankysymyslauseen päälausekin on kysyvä, tulee loppuvälimerkiksi kysymysmerkki: Tiedätkö, miten ompelen?

Pilkku kahden päälauseen tai kahden sivulauseen välissä.

Päälauseen voi yhdistää toiseen päälauseeseen ja sivulauseen toiseen sivulauseeseen rinnastuskonjunktiolla: ja, sekä, sekä – että, -kä, eli tai, joko, tai vai, mutta, vaan, sillä, näet, nimittäin.

1.  Päälauseet erotetaan toisistaan pilkulla, jos niillä ei ole mitään yhteistä. Kumpikin lause voisi olla oma itsenäinen virkkeensä.
Putket on jo asennettu, mutta johdot ovat vielä vetämättä.
Putket on jo asennettu. Johdot ovat vielä vetämättä.

2.  Pilkkua ei tarvita päälauseiden välissä, jos niillä on yhteinen tekijä tai yhteinen ajan tai paikan ilmaus ja niiden välissä on rinnastuskonjunktio.
Rakennuskohteemme
putket on jo asennettu mutta johdot ovat vielä vetämättä.

3.  Kahden sivulauseen väliin ei tarvita pilkkua, jos niillä on yhteinen päälause ja niitä yhdistää rinnastuskonjunktio.
Vedin putkeen johtoja,
joiden värit vaihtelivat ja jotka liukuvat putkessa helposti.

Lehtien ja yritysten nimet sekä toiminimet

Nykyään toiminimen lopussa voi olla jokin välimerkki esimerkiksi kolme pistettä tai huutomerkki. Tällaista nimeä taivutettaessa jätetään välimerkki kokonaan pois. Samoin, jos yrityksen logossa toiminimen alkukirjain on pienaakkonen, kirjoitetaan se tekstin joukossa kuitenkin oikeakielisyyden sääntöjen mukaisesti suuraakkoseksi.

Avanti!      Avantin esitys alkaa pian.
OHO!         Näitkö Ohon kansikuvan?
marimekko  Myymme Marimekon tuotteita.
NOKIA       Ostaisinko Nokian osakkeita?

Puolipiste (;)

Puolipistettä käytetään erottamaan kahta virkkeen veroista lausetta toisistaan. Se ei koskaan päätä virkettä.  Puolipistettä voi käyttää, kun piste on liian voimakas ja pilkku liian mieto välimerkki.

Vaijerin pituus on noin 10 metriä; johtoa menee ehkä 5 metriä.
Tulos oli tänä vuonna hyvä; ei ole kuitenkaan aihetta liialliseen itsevarmuuteen. 

Puolipistettä käytetään yleisimmin luetteloissa, jolloin se erottaa osat pilkkua vahvemmin.

Arvot olivat 3,4; 3,5; 3,7; 4,0; 6,1 ja 7,0.
Läsnä: Laakso, Päivi; Leppäjoki, Kristiina; Ristimäki, Päivi; Vanto, Pekka 

Älä koskaan sekoita puolipistettä ja kaksoispistettä toisiinsa. Jos puolipisteen käyttö on hankalaa, sen voi korvata muilla välimerkeillä.

Kaksoispiste (:)

Kaksoispiste osoittaa, että sen jälkeen tuleva teksti täydentää tai perustelee edellä olevaa. Kaksoispistettä käytetään myös lainauksissa johtolauseen ja suoran lainauksen välissä. Kaksoispisteen jälkeinen osa virkettä on kokonaisuudessaan täsmennystä eli yhdessä virkkeessä voi olla vain yksi kaksoispiste.

Opettaja sanoi: ”Annahan jo olla!”
Sähkö ja tuli ovat veljeksiä: kumpikin vaarallista taitamattoman käsissä.
 

Jos kaksoispistettä seuraa vain yksi lause tai virke, se aloitetaan pienellä alkukirjaimella. Jos lauseita tai virkkeitä on useita, ne aloitetaan suurella alkukirjaimella.

Kaksoispistettä käytetään myös lyhenteiden taivutuksessa.

Vauhti nousi 140 km:iin/t.
10 kg:n painoinen
Osuus kasvoi 37 %:sta 42 %:iin.
alv:llinen, SAK:lainen
Huom.! nrossa, Etaan 

Sulkeet ()

Kaarisulkeita käytetään osoittamassa lisähuomautusta, vaihtoehtoa, täsmennystä tms. Sulkeet kirjoitetaan aina kiinni tekstiin, jonka ympärillä ne ovat, kuitenkin ennen sulkua ja sen jälkeen tulee välilyönti.

Annan sinulle 3 milj. € (kolme miljoonaa euroa) joulukuun loppuun mennessä.

Sulkeilla voi myös ilmaista vaihtoehtoa:

tekninen (teknillinen) ominaisuus
tekni(lli)nen ominaisuus 

Asiakirjoissa sivujen kokonaismäärä merkitään sulkujen sisään. Ennen sulkua merkitään esillä olevan sivun numero.

3 (13)       Esillä on kolmas sivu ja koko asiakirjassa on kolmetoista sivua.

Lähdeviitteet (=tekstiviitteet) merkitään sulkeissa tekstin joukkoon.

(Niemi 2007, 13.)   

[Lähdeteoksen kirjoittajan sukunimi on Niemi, kirja on painettu vuonna 2007 ja lainattu tieto on otettu sivulta 13.]

Normaalien sulkeiden eli kaarisulkeiden lisäksi käytetään joissain tapauksissa hakasulkeita [ ].

     Ø     sulkumerkit sulkeiden sisällä: (Mukana oli myös Turokin [Turun rotukissayhdistys] jäseniä.)
Ø
     suomentajan kommentti:       Samana vuonna [2001] asensimme kaapelit.
Ø
     ääntöasu:                           Magyar [madjar]

Viivat (-, –, /)

Yhdysmerkki (-)

Yhdysmerkki on lyhyt viiva, joka löytyy näppäimistöltä helposti (-). Yhdysmerkkiä käytetään

Ø   yhdyssanojen osien välissä, jos ensimmäinen osa loppuu samaan vokaaliin, jolla toinen osa alkaa
tiistai-ilta

Ø   selventämään yhdyssanoja
päivä-isyys (vrt. päiväisyys), pop-opisto

Ø   numero- tai merkkiosaisen yhdyssanan osien välissä
digi-tv-lähetys, taulu-TV/taulu-tv, 7-vuotias, @-merkki, ät-merkki, B2-vitamiini

Ø  yhdyssanoissa, joiden osana on erisnimi
Suomi-kuva, Helsinki-keskeinen, A4-paperi, 4-mm:nen

Ø   joskus vierassanan ollessa yhdyssanan osana, yleensä ilman yhdysmerkkiä
catering-ala/cateringala, tax-free

Ø   joskus osoittamassa sanaliittojen sanojen yhteenkuuluvuutta, yleensä ilman merkkiä
ei- kenenkään-maa / ei kenenkään maa, tee-se-itse / tee se itse

Jos yhdyssanan osana on sanaliitto tai lause, jätetään yhdysmerkin eteen tai taakse tyhjä väli. Väli jätetään useampisanaisen osan puolelle.

kolme ja puoli -vuotias, viisi ja puoli -mm:nen, Itä- Sri Lanka, Hyla- rasvaton maito

Huom.! Yhdysmerkin eteen tai perään jätetään sanaväli vain, jos moniosaisessa yhdyssanan osassa on välejä.

Marja-Liisa-täti, ATK-palvelut-yksikkö, 20–30-vuotiaat, www.lai.fi-sivusto, joko–tai-asenne

Yhdysmerkillä korvataan toistamatta jätettyjä yhdyssanan tai jopa sanaliiton osia.

Pohjois- ja Etelä-Karjala, sähkö- ja elektroniikka-asentaja, kylmä- ja kodinkoneasentaja, ajo- ja teoreettinen opetus, keski- ja uusi aika

Yhdysmerkkiä käytetään rinnasteisten yhdyssananosien välissä.

jääkaappi-pakastin, parturi-kampaaja

Yhdysmerkkiä käytetään joskus moniosaisten värien nimityksissä (kahta useampi väri, selvennys)

keltavihreä johto, mustavalkovalokuva, musta-puna-ruskea, puna-vihersokeus 

Ajatusviiva (–)

Ajatusviivaa käytetään virkkeen sisällä erottamassa huomautusta tai irrallista lauseenosaa. Sitä voi käyttää kuten pilkkua.
Ylihuomenna – muistanette kai paikan? – kokoonnumme jo klo 13.45.

Ajatusviivalla voi ilmaista äärirajoja
2–4 metrin pituinen (ei välilyöntejä)
150 x 250 mm – 212 x 200 mm (välilyönnit)
kerran–kolmesti  viikossa (ei välilyöntejä)
kerran viikossa – kolmesti viikossa (välilyönnit)

Ajatusviivalla voi ilmaista poistoa tai ajatuksen katkeamista kuten kolmella pisteelläkin.
Jos sen sanot, niin minä – .
– kele
Oi maamme Suomi synnyinmaa, –  – .   

Ajatusviivaa voidaan käyttää myös luetelmamerkkinä. Tuolloin viivan ja tekstin väliin jätetään sanaväli. Luetelmaa kirjoitettaessa täytyy muistaa, että kohdat ovat keskenään symmetrisiä (samanmuotoisia).

Sivulausetyyppejä on kolme
– konjunktiolause
– relatiivilause
– epäsuora kysymyslause

Vinoviiva (/)

Vinoviivaa kutsutaan myös kauttaviivaksi. Sen pääasiallinen tarkoitus on ilmaista vaihtoehtoa lomakkeen kaltaisissa asiakirjoissa.
8-/9-/10-vuotias
10 A  / 16 A / 20 A
kokemus- /palveluvuosilisä

Vinoviivaa käytetään myös numerosarjoissa erottamassa eritasoisia lukuja
Kielikello 2/2006
http://www.lai.fi/etusivu.asp 

Vinoviivan käyttö on liikaa yleistynyt ja sitä käytetään teksteissä, joissa se on lähinnä luonnoton. Kannattaa muistaa, että yleensä tai-sana on vinoviivaa parempi vaihtoehto. Käytetään vinoviivaa vain lomakkeissa.

Alkuun

Kristiina Leppäjoki - Loimaan ammatti- ja aikuisopisto